Jotta jalostuksella voisi vaikuttaa mahdollisimman paljon pentujen terveyteen, tehdään kissoille jalostustestejä. Jokaisella tutkimuksella on oma tarkoituksensa ja jokaisella rodulla erilaiset suositukset testien osalta. Monet testit eivät kuitenkaan ole pakollisia vaikka suosituksia olisivatkin. Siksi kissojen tutkiminen on pitkälti kasvattajan oman halun, kiinnostuksen, tietoisuuden ja rahatilanteen varassa. 

​

Tässä avaankin niitä testejä, joita itse teen kissoilleni, miksi niitä teen ja mitä sairautta sillä tutkitaan. 

​

GSD IV:
On sokeriaineenvaihduntaan vaikuttava perinnöllinen sairaus (glycogen storage disease, variantti IV), joka yleisesti johtaa sairaan yksilön kuolemaan jo nuorella iällä. Tätä tautivarianttia ihmisillä kutsutaan nimellä Andersenin tauti. 
Geenitestillä tutkittavissa oleva tauti on monissa maissa pakollinen jalostustesti Norjalaisillemetsäkissoille ja vain sairaudesta vapaita yksilöitä käytetään jalostukseen. Sillä tavalla estetään taudin yleistyminen ja toivottavasti kitketään pois rodusta kokonaisuudessaan. 

​

Pk-Def:
Pk-Def (Pyruvate Kinase Deficiency) eli puryvaattikinaasin puutos on autoimmuunisairaus, jossa nimensä mukaisesti esiintyy puryvaattikinaasin puutosta. Kyseessä on tärkeä entsyymi punasolujen energia-aineenvaihdunnassa, siksi sen puutos voi aiheuttaa hemolyyttistä anemiaa, jonka vakavuus voi vaihdella hyvin lievästä henkeä uhkaavaan. Se voi ilmetä myös vasta kissan ollessa vanhempi. Sairaus periytyy autosomaalisena resessiivisenä ominaisuutena, mikä tarkoittaa, että kantajat ovat kliinisesti terveitä, mutta voivat periyttää geeniä jälkeläisilleen. 

​

Sairaus ei ole kovin yleinen, mutta etenkin joissain harvinaisemmissa linjoissa löytyy kantajia, jolloin on hyvä tehdä geenitesti. Kyseessä on kuitenkin sen verran harvinaisempi sairaus, ettei se ole pakollinen tai edes suositeltava norjalaisilla metsäkissoilla. 

​

Sydänultra:
Kissoilla yleisin, joskaan ei ainoa, sydänsairaus on HCM (hyperthropic cardio myopathy), sairaudessa kissan sydämen lihaskerros paksuuntuu, jolloin sydämen toiminta heikkenee. Kyseessä on etenevä sairaus johon ei ole parannuskeinoa. Verenpaine- ja nesteenpoistolääkkeillä tila voi kuitenkin pysyä hyvänä vuosia ja etenemistahti voi vaihdella nopeasta hitaaseen. Sydänsairaus on siinä mielessä kavala, että voi olla täysin oireeton, jolloin kissa vain yllättäen löytyy kuolleena kotoaan. 
Norjalainen metsäkissa yhdistys teki ehdotuksen syksyllä 2016, että sydänultraus tulisi pakolliseksi Suomeen jalostuskissoille. Ehdotelma hyväksyttiin vuonna 2017 ja vuoden 2018 ensimmäisestä päivästä lähtien sydänultraus on ollut pakollista jalostuskissoille ja tuloksen on oltava normaali kaikkien sydänsairauksien osalta. 
Alle 1-vuoden ikäisen kissan sydänultra tulos on voimassa 12kk tutkimushetkestä ja yli 1-vuotiaalle kissalle tehty sydänultra on voimassa 36kk. Mikäli ultra tehdään yli 5-vuotiaalle kissalle, on se voimassa kissan koko eliniän. 

​

Munuaisulta:
Kissoilla on useampia erilaisia munuaissairauksia, vanhoilla kissoilla munuaissairaudet ovat yleisiä, mutta joitain munuaissairauksia esiintyy myös nuorilla yksilöillä. Äkilliset munuaissairaudet voivat johtaa kissan yleisvoinnin akuuttiin huononemiseen ja pahimmillaan kuolemaan. 

Osalla kissaroduista munuaisulta on suositeltu perinnöllisten sairausien takia, näin ei kuitenkaan ole norjalaisen metsäkissan kohdalla. 

​

Lonkkien röntgenkuvaus:

Norjalaiset metsäkissat ovat suurehko kissarotu ja tästä syystä lonkat ovat kovilla, röntgenkuvilla tutkitaan lonkkien kasvuhäiriötä, lonkkavikaa (lonkkaniveldysplasiaa). Tyypillistä on lonkkanivelen epänormaali löysyys: nivelkapseli ja reisiluun pään side ovat epänormaalin löysät, jolloin lonkkamaljakko ja reisiluun pää eivät pysy toisiaan vasten. Tällöin sekä reisiluun pään että lonkkamaljakon muovautuminen oikean muotoiseksi häiriintyy. Joskus nivelen löysyys on niin suurta, että reisiluun päät ovat suurimman osan aikaa poissa kuopistaan.
Tämä johtaa yleensä kivuliaaseen nivelrikkoon, mitä pahempi lonkkavika sen nuorempana nivelrikkoa tulee ja sen pahempia ongelmia se aiheuttaa.
Lonkat arvioidaan koirilla kirjaimin A->, jossa A on normaali ja siitä eteenpäin kirjain määrittelee kuinka paha lonkkavika on kyseessä. Kissoilla arvio on normaali, kohtuullinen, rajatapaus, lievä, kohtalainen ja vaikea. Lievään asti kissa on vielä jalostuskelpoinen yhdistettäessä parempilonkkaiseen yksilöön. Lonkkien röntgenkuvaus on suositeltu, muttei pakollinen testi norjalaisille metsäkissoille. 

​

Polvien palpaatio:
Polven taivutus ja tunnustelu tutkimus, jolla selvitetään polvilumpion sijoiltaanmenoa (patella luksaatio). Tunnustelemalla selviää poistuuko lumpio paikoiltaan ja kuinka helposti niin käy. Lumpion sijoiltaanmenon oireet voivat vaihdella huomattavasti eikä vaikeusaste korreloi oireiden vakavuuteen. Oireet pahenevat yleensä silloin, kun lumpion sijoiltaanmenon vuoksi lumpion rusto alkaa kulua puhki. Lumpion sijoiltaanmeno sisäsivulle päin altistaa myös eturistisiteen katkeamiselle.

Lumpio arvoidaan asteikolla 0-4, joista 0 on normaali ja 1 on vielä käytettävissä jalostukseen yhdistettynä normaali polviseen yksilöön. Polven palpaatio ei ole pakollinen tutkimus, mutta suositeltu norjalaisille metsäkissoille. 

​

Kuulotesti:
Valkoisilla kissoilla on ongelmana synnynnäistä kuuroutta. Tästä syystä valkoisten kissojen kuulo tulisi testattaa, mieluiten BAER-menetelmällä (brainsteam auditory evoked response). Muunlaiset kuulotestit kertovat yleensä onko kissa täysin kuuro, mutta ei välttämättä toispuolisesta kuuroudesta. Testissä tietokoneohjattu systeemi rekisteröi kissan korvaan laitettavan pehmeän kuulokkeen ääni ärsykkeestä aikaan saamaa sähkötoimintaa kuulohermoradoilla matkalla aivokuoreen. Mikäli kissa on kuuro ei sähkötoimintaa synny ja käyrä pysyy suorana. 
 

Navan palpaatio: 

Napatyrä on yksi yleisimpiä tyrätyyppejä. Napatyrässä vatsaontelon sisältöä työntyy napa-aukosta vatsanpeitteiden läpi. Pullistuman syynä on usein napatyrään työntynyt rasvakudos. Joskus ihopussiin on työntynyt suoliston osia, jotka voivat kiertyä tyräaukkoon estäen suolen normaalin toiminnan. Napatyrän syynä on vatsapeitteiden puutteellinen sulkeutuminen alkionkehityksen aikana. Kaikilla jalostuskissoilla rodustariippumatta tulee olla normaali napa. Napatyrän omaavaa kissaa ei saa jalostaa. 

 

Kivesten palpaatio:

Hoitamaton piilokives voi aiheuttaa hedelmällisyyden laskua ja kivessyövän riskin lisääntymistä. Kivesten tulisi olla laskeutuneet 6kk ikään mennessä ja jalostuskissalla tulee olla todistus normaaleista kiveksistä, jotka on tutkittu yli puolivuotiaana. Epänormaalit kivekset omaavaa kissaa ei saa käyttää jalostukseen rodusta riippumatta. 

​

FeLV- ja FIV-testi:

FeLV (Feline leukemia virus) on kissan leukemiavirus, joka aiheuttaa kasvaimia ja altistaa toissijaisille tulehduksille, muina oireina voi ilmetä mm. anemiaa ja kuumetta. Virus tarttuu herkästi, muttei kuitenkaan säily kauaa infektiivisenä ympäristössä vaan tarttuu lähinnä syljen ja muiden eritteiden välityksellä sekä emolta pennulle istukan ja maidon kautta. Yleensä kissat paranevat, mutta osa voi jäädä kantajiksi ja näiden ennuste on huono. 

​

FIV (Feline immunodeficiency virus) on immunikatoa aiheuttava virus, kissojen HIV. Tartuntaa seuraa kolmivaiheinen sairastuminen; Ensioireet ovat lieviä, kuten sahaava kuume ja imusolmukkeiden turvotus ja ne voivatkin jäädä helposti huomaamatta. Tämän jälkeen alkaa oireeton vaihe, jonka pituus vaihtelee kuukausista vuosiin. Kolmannessa vaiheessa immuunipuolustus ei pysty vastustamaan parasiitteja tai tauteja, jolloin kissa sairastuu herkästi esimerkiksi hengitystie-, iho- ja silmätulehduksia. Yleensä sairaus johtaa lopulta kuolemaan. Sairaus ei kuitenkaan tartu herkästi vaan vaatii sen, että sairaan kissan sylkeä tai verta terveen kissan kudoksiin. Sairaus voi tarttua myös kohdussa pentuihin. 

Kaikille roduille on suositeltu verinäytteellä saatavaa FeLV- ja FIV-testiä. 

​

Veriryhmä:

Kissojen AB-veriryhmäjärjestelmään kuuluu kolme veriryhmää: A, B  ja AB. Näistä A-ryhmä on selkeästi yleisin, mutta etenkin rotukissoilla esiintyy myös B-veriryhmää.  AB veriryhmä on kuitenkin hyvin harvinainen. Koska A on dominoiva, voi A veriryhmän kissa kantaa perimässään peittyvää niin kutsuttua pikku b:tä. Siksi kaksi A veriryhmän kissaa voi saada pentuja, joiden veriryhmä on B. Kahden B-kissan pentujen veriryhmä on puolestaan aina B.

​

Emon ollessa veriryhmältään A tai AB ongelmaa ei ole, mutta, jos B-veriryhmän naaras astutetaan A- tai AB-uroksella on noin suurinosa syntyvistä pennuista veriryhmältään A tai AB. Koska ternimaitoon erittyy muiden vasta-aineiden lisäksi anti-A-vasta-ainetta, sairastuvat nämä pennut neonataaliin isoerytrolyysiin (NI), joka on rotukissoilla yleisin vastasyntyneiden pentujen kuolinsyy. Oireet alkavat ternimaidon imemisen jälkeen muutamien tuntien kuluessa tai vasta seuraavien vuorokausien aikana. Pahimmassa tapauksessa pennut voivat kuolla muutamassa tunnissa.

​

​

Suorastaan vainoharhaisesta testaamisestani huolimatta norjalainen metsäkissa on yksi terveimmistä kissaroduista ja suurin osa pennuista syntyy terveenä ja elää pitkän ja hyvän elämän ilman perinnöllistensairauksien tuomaa vaivaa.