Ensimmäisenä omana kasvattinani, joka jäi jalostukseen, olen Usvan kohdalla ollut hyvin kriittinen, mutta melko tyytyväinen siihen mitä lopputulos toikin. Oli tarkoitus saada rohkeita ja stressinsietokykyisiä pentuja. Ja niitä sainkin. Usva on itsenäinen, rauhallinen ja rohkea neitokainen. Hän ei pahemmin stressaa ympäristön vaihdosta, eikä piittaa koirista tai vierailuilla näkemistään kissoista. Näyttelyissä neiti ottaa rennosti. Usva on innokas kiipeilijä, tulee mielellään viereen rapsuteltavaksi, mutta viihtyy parhaiten omissa oloissaan, hakien huomiota silloin kun se hänelle sopii. 

Hän antaa mielellään muiden kissojen puhdistaa nassun ja korvat, on muutenkin hyvin kissasosiaalinen.
Usva on kissoistani se, joka ei välttämättä näy joka hetki, mutta on todennäköisesti silti jossakin lähistöllä. Hän on nopea oppimaan ja tulee mm. luokse kutsusta.
Usva ei nirsoile ruualle, mutta ei ole erityisen ahnekaan. Kaikki namit eivät kelpaa, mutta suurimpia osia hän syö hyvällä ruokahalulla. 

​

Usva asustaa Vantaalla äitinsä Siriuksen kanssa sekä nuoren angora pojan kanssa. Perheessä on myös kaneja ja lapsia. 

Kahden upean pentueen jälkeen Usva jäi ansaitulle eläkkeelle, hänestä kissalaamme jäi jatkoon Nietosten Pakasherra, eli Patu ja Nietosten Sora, eli Sora.